Geoterminen voimala - usein esitetyt kysymykset ja sanotut
Kysymys: "Suomen kallioperä on vakaata ja vankkaa - tuntuu aikaa kaukaa haetulta
tämä maanjäristysriski."
Vastine: Kalliomme on vakaata ja vankkaa. Maanjäristysriski on ihmisen teknisin toimenpitein
aikaansaama häiriötila, joka liittyy geotermisen voimalan rakentamiseen tai käyttöön eikä
sillä ole tekemistä kallioperämme perusolosuhteiden
kanssa. Liipaistujen (triggered) maanjäristysten osalta Suomessa riski on pienempi
kuin maanjäristysaltiilla alueilla, koska hyvin korkeita jännitteitä ei kalliorakenteissa piile.
Sanottua: HS, Kuukausiliite 9/2016, s. 48 ST1 Deep Heat Oy, tuotantojohtaja Tero Saarno:
(Baselin tapauksesta), ”Ne pumppasivat reikään lähelle siirrosvyöhykettä satatuhatta
kuutiota vettä, mikä oli ajattelematonta. Siellä ei seurattu maaperää riittävästi
geofoneilla. Oltiin liian ahneita.”
Vastine: HS:n sitaatissa esitetty lausuma on kaikilta osin virheellinen.
A) Baselin stimuloinnissa pumpattin vettä 11600 m3 noin 6 vrk:n aikana.
Määrä on tyypillinen ja alle keskimääräisesti käytetyn 27 000 m3/reikä
(Argonne Natl Lab, raportti ANL/EVS/R-10/5, 2011).
B) SERIANEX-tutkimusryhmä tutki nimenomaan yhtenä tekijänä, olisiko pumppaus mennyt
kalliosiirrokseen, joka aktivoitui. (”is the created or activated fracture or fracture system
hydraulically connected to a major fault at some distance to the borehole ? ”)
Johtopäätös oli: ei ole, SERIANEX AP3000 s.85: ”within radius of investigation
(appr. 1500 m) there is no indication for a constant pressure boundary and a
connection to a highly conductive larger scale feature can almost certainly be
excluded.”
C) Baselin mikroseisminen monitorointiverkosto sijaitsi 6 - 7 pisteessä eri rei’issä ja
vaihtelevilla syvyyksillä 317 - 2740 m sekä etäisyyksillä 0 - 5 km porauspaikasta.
Lisäksi toimi maanpinta-asemia. Verkosto oli kattava. (Vertailuna Olkiluodon ydinjätteen
loppusijoitusalueelle: Posiva Oy perusti v. 2002
6 aseman monitorointiverkoston, nykyinen verkosto koostuu 17 asemasta.)
Sanottua: Tekniikka ja Talous -lehti 20.10.2016: "Viranomaiset ovat myöntäneet
hankkeelle porausluvan, Saarno sanoo. Viranomaiset ovat myös hyväksyneet mittalaitteistot."
Vastine: Porausluvan myöntämisessä ei ole tarkasteltu asianmukaisesti
ympäristöturvallisuutta maanjäristysasioiden osalta eikä hanketta ole YVAttu.
Ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA) luo perustan esitutkimuksille, siinä
esitetään tehtävät tutkimukset ja selvitykset (=ohjelma) sekä näiden pohjalta laadittu
ympäristövaikutusten selostus perusteluineen. Suunnitellun alueen yleinen soveltuvuus hankkeelle
selvitetään. YVA-prosessi on julkinen. Espoon voimalaa rakennetaan rakennustoimenpideluvalla,
siis luvalla joka tarvitaan esimerkiksi pihavajan rakentamiseen.
Geolämpövoimala on kaivos, joka ei juurikaan poikkea esimerkiksi liuottamiseen perustuvasta
maanalaisesta kaivoksesta. Kaivokset kuuluvat Suomessa YVA:n piiriin.
Poraus on itsessään toiminnanharjoittajalle teknis-taloudellinen haaste, muttei vaikuta
juurikaan ulkopuolisiin. Asennetut mikroseismiset mittauslaitteistot ovat yleensä
lähtökohtaisesti korkealaatuiset ja osa normaalia geovoimalan kokonaisuutta.
Kysymys: "Kuinka suuri voisi olla Suomessa syväkalliossa toimivan geotermisen voimalaitoksen
aiheuttama maanjäristys ?"
Vastine: Tarkkaa järistyksen voimakkuutta on vaikea määrittää, koska laskentaparametreihin liittyy
aina epävarmuutta. Keskimääräisillä arvoilla on kallion liikuntavyöhykkeen suurin pinta-ala
noin 2 km2 ja vapautuvan paineen suuruus 1 - 10 MPa. Tällöin maanjäristyksen voimakkuudeksi
saadaan ML = 2.8 - 4.0 (Richterin asteikko). Tämä voi syntyä suoraan voimalan kehitysvaiheen
paineistusprosessista eikä edellytä kytköstä mihinkään seismisesti aktiiviseen vyöhykkeeseen.
Kysymys: "Kuinka toimin, jos voimalasta syntyy maanjäristys ja havaitsen sen
vahingoittaneen kiinteistöäni/asuntoani/omaisuuttani ?"
Vastine: Kannattaa seurata tapahtumia sekä uutisia ja jos toteat omaisuutesi vahingoittuneen,
voit esittää voimalan toiminnanharjoittajalle korvausvaatimuksen. Tyypillisiä vahinkoja voivat olla
rakennusten perustuksiin tai seiniin syntyvät halkeamat, kattotiilien putoaminen,
esineiden kaatuminen tai putoaminen, hauraiden esineiden särkyminen ja tärinäherkkien laitteiden vahingoittuminen.
Kysymys: "Aivan viime aikoina 2/2019 ovat lehdet ja YLE uutisoineet, että tutkijat ovat tienneet ja
olleet huolissaan voimalaan liittyvistä seismisistä riskeistä jo kauan. Mikseivät he eivät ole tuoneet tätä
julkisuuteen ?"
Vastine: Allekirjoittaneen Helsingin Sanomien mielipidekirjoitusta 15.10.2016 (linkki alla) lukuun
ottamatta kukaan ns. tutkijoista ei ole julkisesti sanonut tai julkaissut mitään geovoimalan seismisistä
riskeistä. Julkitulo nyt on jälkiviisastelua asiantilan tultua esiin ja osoittaa heikkoa ammatillista osaamista.
Viranomaisten ruususenuni tulee tässä nyt oikein hienosti esiin. Veikko Huovista lainaten jälkiviisaalla on
silmä erikoisessa paikassa.
Linkki HS 15.10.2016 mielipidekirjoitukseen
Palaa erikoissivuston
aloitussivulle
