Geoterminen voimala - aloitussivu
Tervetuloa kiteisen kallioperän geotermistä voimalaa käsitteleville verkkosivuille.
Suomenkielistä tietoa on voimaloista ollut niukasti tarjolla. Suomeenkin ollaan nyt rakentamassa voimalaa
(ST1 Deep Heat Oy, Espoo) sekä suunnittelemassa useita lisää. Sivut tarjoavat perustiedot voimalan toimintaperiaatteesta,
sen kehitysvaiheista, kallioperän tutkimuksesta, geologisten olosuhteiden merkityksestä sekä ympäristövaikutuksista. Koska
voimalan aihepiiri on monille geo-alalla toimivillekin uusi ja maankamaran asiatkin ovat useimmille
ei-asiantuntijoille vieraita, on sivuston pyrkimyksenä kertoa asioista suomen kielellä, ymmärrettävästi
ja geoalan tekniset termit ainakin osin selittäen. Syvien reikien poraustekniikkaa ei käsitellä.
Voimalan ympäristövaikutuksista esitetään tietoja ja kerrotaan riskeistä,
jotta ne tulisivat toiminnanharjoittajan osalta asianmukaisesti ja riittävällä
turvallisuustasolla hoidettua ja viranomaisten osalta tarkasteltua ja luvitettua. Yksityishenkilökin voi
vaikuttaa asiaan kannanotoillaan ja sosiaalisen hyväksyttävyyden kautta.
Sivusto sisältää seuraavat alasivut:
- Geotermisen voimalan peruslähtökohdat
- Suomalaisen kallioperän olosuhteet
- Kallioperän tutkimus
- Voimalan maanalaiset ympäristövaikutukset
- Maanjäristysriskin syntyminen ja suuruus
- Miksi tapaus Basel on merkittävä ?
- Usein esitetyt kysymykset ja vastaantullutta
- ST1 Otaniemi - ajankohtaissivu alkaen 5/2018 ->
- ST1 Otaniemen voimalan muistokirjoitus
Kiireiselle lukijalle on sivujen alussa lyhyt selkokielinen alkukappale kursiivilla.
Sivuilla on muutamia linkkejä voimaloita ja tutkimuksia koskeviin aineistoihin ja artikkeleihin,
mistä lukija löytää lisätietoa tai voi halutessaan tarkentaa yksityiskohtia.
Sivusto on Geosto Oy:n konsultin Pauli Saksan laatima ja käytettävissä vapaasti. Sivua lainattaessa tai
sisältöä uuteen esitykseen tai raporttiin koostettaessa on lähde mainittava (copyright).
Geosto Oy:llä ei ole suoria sidoksia mihinkään geolämpövoimalan rakentamiseen tai toimintaan kytkeytyvään osapuoleen.
Kansikuvat: vas. suomalaista peruskallion pintaa (Kluuvi), kesk. Ranskan Soultz-sous-Forêtz kallion rakennemallia,
oik. Insheimin geovoimala Saksassa
Alasivusto julkaistu 17.11.2016, päivitetty 15.10.2021.
