ST1 Otaniemen geolämpölaitos ja ST1 DEEP HEAT Oy - muistolle
15.10.2021
-
Tällä sivulla ei ole erillistä lyhennelmää.
-
Otaniemen geoterminen voimalaprojekti on selvästi tullut tiensä päähän. Vaikka poismeno ei ole ollut äkillinen
eikä yllättävä, on muistokirjoitukselle sijansa. Juridinen henkilö ansaitsee arvoisensa nekrologin. Voimalaprojekti
oli elinaikanaan laajan kotimaisen huomion kohteena ja tunnettu myös kansainvälisissäkin ympyröissä, joten lähiomaisia
ja tuttuja matkan varrelta riittää. Espoota porattiin kovasti maailmankartalle. Ja vaikuttihan lapsi harvinaisen
kyvykkäältä jo syntyessään.
HIENO IDEA! - VUODET 2014 - 2015
1
St1 Deep Heat Oy syntyi joulukuussa 2014. Yhtiön synnytti sen ydintiimin tieto siitä, että uusilla poraustekniikoilla voidaan kallioon tehdä nopeasti ja kustannustehokkaasti suurihalkaisijaisia reikiä, syvällekin kovaan kallioperään. Varsinkin ilmavasaralla toimiva poraus oli lupaava uusi menetelmä. Yrityksen taustalla olivat yhtiökumppanit Tero Saarno, Rami Niemi ja Markku Roth. Yhtiöön lähti mukaan emo St1 ja sen pääomistaja Mika Anttonen, joka on luonut taloudelliset varantonsa fossiilisten polttoaineiden välitystoiminnalla ja kaupankäynnillä.
Jo pienestä pitäen uusi yhtiö osoitti suurta ja yksinomaista mielenkiintoa suomalaisen kiteisen kallioperän syvällä piilottelevaa lämpöä kohtaan. Yhtiö halusi puhtaan ja päästöttömän geolämmön tuottajaksi. Kotipaikan kupeesta löytyi Otaniemen Fortumin käytöstä poistettu voimala, joka soveltuisi hienosti tuotettavan lämmön kotipesäksi ja jakelupisteeksi Espoon kaupungille. Pihapiiri oli ahdas, mutta massiivinen poraustorni saataisiin varmasti siihen pystytettyä. Alusta asti oli selvää, että poraus on hintavaa, mutta olihan saatava kuuma vesi lämmönlähteenä pitkäaikainen rahasampo. Kunhan reiät saadaan syvälle maahan, vesi tulisi virtaamaan lähes itsestään yllä olevan mainoskuvan mukaisesti ja kalliossa lämmeten. Toisesta reiästä kylmä vesi valuu reiän pohjalta kallion sisään, kuumenee muutaman vuorokauden aikana vaikkapa 120 asteiseksi ja pumpataan toisesta reiästä ylös lämmönvaihtimeen.
Koereikä 2015 m syvyyteen kairattiin kesällä vuonna 2015 kallioperägeologian, rakoilun ja jännitystilan kartoittamiseksi. Kairausnäytteitä tutkittiin ja joitain reikämittauksia (lämpötila, kallion jännitystila ainakin) suoritettiin.
Nopeat laskelmat kertoivat, että jopa 40 MW lämmöntuotto olisi mahdollista. Espoon kaupunki sisällytti voimalahankeen Euroopan Innovaatiopääkaupunki -kilpailuun. Rahaa hankkeeseen kuluisi arviolta noin 32 miljoonaa euroa (M€). Fortumin kanssa tehtiin sopimus tuotettavan energian myynnistä.
Rahoitukseen haettiin valtiolta energia-alan tukea loppuvuonna 2015. Hanke oli jo voittanut v. 2015 Vuoden Paras Innovaatio Kaukolämpöalalle -kilpailun. Työ- ja elinkenoministeriölle laaditussa hakemuksessa listattiin ympäristöystävällisen energiantuotannon lisäksi koko joukko muita hyötyjä.
Rakennusprojektin haasteena oli poraus, mutta tähän oli uudet nopeat ja kustannustehokkaat tekniikat. Voimalahankkeessa tätä kehitetään vieläkin toimivammaksi. Reikää syntyy hetkessä ja kustannustehokkaasti. Olihan aiemmin Outokumpuun vuosina 2004 – 2005 venäläisten tekemä poraus 2514 m syvälle ja halkaisijaltaan 22 cm reiälle tuhrannut aikaa 11 kuukautta ja mahorkkaa oli poraustyömaalla kulunut.
HEAT IS RISING
2
Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi Otaniemen voimalahankkeelle 9.6 miljoonan euron tuen vuonna 2016. Lisäksi TEKES myönsi tutkimusosuuteen 400000 euron tuen. Eli sopivan pyöreä 10 miljoonan potti tukirahaa saatiin kasaan.
St1 Deep Heat Oy:n hakemuksissa ja tukipäätösten perusteluissa korostetaan merkittävän kokoista 40 MW tehoista lämpövoimalaa korvaten kivihiilen käyttöä. Vuodessa voitaisiin tuottaa Espoolle lämpöä 320 gigawattituntia. Hakemus lupasi porausteknologiassa tapahtunutta nopeaa kehitystä mikä mahdollistaa kaupallisen kokoluokan porauksen Suomenkin kallioperässä. Uusilla poraustekniikoilla porausaika voi olla jopa kymmenen kertaa aiempaa lyhyempi.
Hankkeessa on mahdollisuus kehittää suomalaista hankalien kallioperien erikoisosaamista, jolle on kysyntää myös muualla maailmassa. Teknologian ympärille rakennetaan kotimainen tutkimusverkosto. Hanke tarjoaa myös mahdollisuuden tieteelliseen kallioperän mittaus- ja mallinnusosaamisen kehittämiseen. Uudelle tietotaidolle oli tiedossa kysyntää kotimarkkinoilla ja myös vientiin energia-, öljy-, kaasu- ja kaivannaisaloille.
ST1 Deep Heat Oy:n tarkoitus on toimia pitkäjänteisesti geotermisen teknologian kehittäjänä, laitosten rakentajana ja lämmöntuottajana.
Hanke synnyttää aivan uuden tavan tuottaa kaukolämpöä Suomessa ja samalla kehitetään uusi suomalainen innovaatio, jota voidaan viedä muhin maihin. Teknologian on tarkoitus olla monistettavissa yli 20 MW kaukolämpöjärjestelmiin. Laitos toimii päänavaajana tuleville voimalatoimituksille. Potentiaalia on useille kymmenille, jopa sadoille hankkeille.
Luvitukseen liittyvät kysymykset oli jo vuonna 2015 selvitetty asianomaisten viranomaisten kanssa hyvissä ajoin ja kaikki tarvittavat luvat oli saatu. Luvituksessa on huomioitu pohjavesien suojelu, porausjätteen käsittely, vedenkäsittely sekä porauksen aiheuttama melu. Poraaminen voidaan aloittaa jo keväällä 2016. Työllisyysvaikutuksiksi oli arvioitu viisi uutta työpaikkaa, rakennusaikainen työvoiman tarve on noin 40 henkilötyövuotta. Hankkeen odotetaan edistävän teknologiavientiä.
TEKESin Green Mining -ohjelmaan sisällytetyn 400000 euron tutkimusrahoituksen hakemus ratsasti geologisen datan keruulla mm. seismiseen tomografiamalliin. Se oli ilmeisestikin jotain aivan uutta (vaikka seismistä tomografiatutkimusta on Suomessakin tehty jo 1980-luvulta alkaen). Markkinapotentiaali oli Suomessa siis suuri ja muualla maailmassa vielä suurempi. Rahaa tutkimusosuuteen tarvittiin vuosille 2015 – 2017.
Näillä eväillä rahnua löytyi.
”KALLIO HALKEAA JA TUOTTAA PUMPPUUN VALKEAA MUTTA MILLÄÄN MUILLA MAILLA KUIN SUOMELLA SE EI OO RISKIÄ VAILLA” – VUOSI 2016
3
Kun raha ei ollut enää mikään ongelma, voitiin voimalan rakentamiseen ryhtyä, tärkeimpänä syvien reikien poraus. Tiedossa toki oli, että kallioperän ominaisuuksista 6 – 7 km syvyydeltä ei Suomessa ollut mitään suoraa tietoa. Mutta tarkoitushan oli porata Suomea maailmankartalle.
Otaniemen voimalan ja lämpökaivoksen rakentaminen alkoi Espoon kaupungin myöntämällä toimenpideluvalla, siis sellaisella jota tarvitaan esimerkiksi pihavajan rakentamiseen.
Ympäristölausunnon Espoon kaupunki sai St1 konsultilta professori Peter Malinilta syyskuussa 2016. Se kuvaa hyvin toiminnanharjoittajan käsityksen kattavasta seismisten ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) esseessä ”St1:n seisminen mikroskooppi”. Neljäsivuinen lausunto todentaa omalla tavallaan toiminnanharjoittajan käsitystä lämpökaivoksen rakentamiselle kaupunkiympäristössä. Lausunnon voit lukea seur. linkistä: täältä, Pdf avautuu uuteen ikkunaan. Professori on suomalaista sukujuurta, joten YVA-selostus onnistui sujuvasti suomenkielisenä. Dokumentti nivoo ryhdikkäästi yhteen maapallon mannerlaattojen liikkeet, maanjäristykset ja mikroskoopin, jollaiseksi seismisten mittalaitteiden avulla tehtävä tarkka maan monitorointi liitetään. Loppupäätelmänä professori tukeutuu Baselin (keskeytynyt projekti, Sveitsi) ja Soultzin (toimiva voimala, Ranska) kokemuksiin, joiden perusteella Otaniemen tapauksessa ”suurin stimulointisuunnitelman aiheuttama maanjäristys lienee luokkaa 0 – 1 magnitudia eli ei edes ihmiselle aistinvaraisesti havaittavissa oleva.” Loppukaneettina kertaa professori Malin vielä ”Tällaista tapahtumaa tuskin havaitaan Otaniemen kohteessa pinnalla”.
St1 Deep Heat yhtiön toimintaa kuvaa edellä kuvatun lausunnon lisäksi se, että silloinen toimitusjohtaja Jari Suominen pyrki aktiivisesti estämään julkisen asiakirjan saantia Espoon kaupungilta. Herää kysymys, että miksi? No luultavasti siksi, että yhtiö itsekin ymmärsi dokumenttinsa ala-arvoisen tason. Muuta syytä on vaikea keksiä.
NYT PORATAAN ISOLLA! – VUOSI 2016
4
Suurihalkaisijaisten tuotantokaivojen poraus alkoi keväällä 2016. Poraus etenikin nopeasti: ensimmäinen reikä saavutti 3.3 km syvyyden elokuussa ja toinen reikä 4.5 km syvyyden marraskuussa 2016. Parhaina aikoina poraus eteni 150 m vuorokausivauhtia, tiesi HS:n kuukausiliite kertoa syksyllä 2016. Lehti tiesi myös, että voimalan pitäisi olla valmiina kesällä 2017.
Viranomaissektori on aiheesta pihalla vieläkin kuin lumiukko. Eikä ensimmäistä kertaa Suomessa.
Projektissa ratsastetaan nyt aallonharjalla. Media hehkuttaa ja tehokas poraus on avainsana onneen. Ja St1 Deep Heat -tiimillä on tämä homma hanskassa.
Ulkopuolisille – ei niin kadunmiehelle kuin ammattilaisillekaan – hankkeesta ei juurikaan tietoja heru. Esimerkiksi Geologian Tutkimuskeskuksessa aivan vieressä Otaniemessä ei tiedetty johtajia myöten asiasta juuri mitään. Sinänsä ymmärrettävää, jos haluaa pitää teknologisen osaamisensa visusti piilossa ja pelkää kilpailua. Eli tekninen etumatka on paitsi lyhyt myös ohut. Valitettavasti siinä samassa unohtuu, että voimala on itse asiassa lämpökaivos. Ja kaivosprojekteissahan tiedotus ja ympäristöasiat ovat melkein tärkeämpiä kuin itse hankkeen tekniset seikat. Kaivosalalla tunnetaan käsite sosiaalinen hyväksyttävyys – siis passi ja yhteiskunnallinen lupa toimia seudulla. Varsinkin tämä oli korostunut Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon jälkeen v. 2012.
HS:n tähtitoimittajaa vedetään kölin alitse. Hän kirjaa kiltisti kuukausiliitteen (HS 2016/9) artikkeliinsa tarkistamattomia väittämiä. Mahdolliset maanjäristykset kuitattiin Baselin epäonnistuneen projektin myötä ”liian ahneeksi ja ajattelemattomaksi pumppaukseksi”. Odotettavissa olevat Otaniemen maanjäristykset ovat ”pieniä raksahduksia ja kohinaa” ja ”seismistä natinaa”. Kalliota ei vesisäröytettäisi vaan vanhoja rakoja avattaisiin suuremmiksi: ”stimuloidaan” hieman.
Ympäristöasiana voimalan rakentamiseen liittyy suurten vesimassojen pumppaus kovalla ylipaineella kallioon reikien välisen yhteyden luomiseksi. HS:lle asiaa valaistaan sen verran, että ”St1 ei kerro, miten kovalla paineella vettä pumpataan reiästä kallioon.” Lisäsitaatissa ”Meidän varsinainen osaamisemme on maan alla”, valottaa porausasiantuntija Tero Saarno St1 Deep Heat Oy:n tietotaidon ydintä.
Esisopimuksia laadittiin muiden kaupunkien energialaitosten kanssa. Täältä tullaan - kunhan Otaniemen reiät saadaan porattua.
TUUMAUSTAUKO – VUOSI 2017
Jostain syystä poraus kuitenkin hidastui ja pysähtyi syksyllä 2016. Ilmeisestikin porausteknisiin ongelmiin. Näihin haettiin ratkaisua noin vuoden verran. Rekkaralli toi poraustornin taas paikalleen alkusyksystä 2017 ja porausta jatkettiin uusin vasaroinnein. Reikä OTN-3 pääsi 6.4 km tavoitesyvyyteensä huhtikuussa 2018.
MAA MÖRISEE VASTAUKSENSA – VUOSI 2018
5
Ensimmäinen syvä tuotantoreikä oli nyt valmis ja ryhdyttiin kallion repeyttämiseen vedellä ja suurella ylipaineella. Kun vettä pumpataan kovalla paineella kallioon, avautuu kalliossa rakoja ja vyöhykkeitä. Mekaanisista liikkeistä johtuen syntyy myös seismisiä täryaaltoja ja signaaleja, joiden sijaintia ja voimakkuutta laskien voidaan seurata prosessin etenemistä. Tieto tarvitaan toisen reiän ohjaamiseksi veden virtausreitille. Ja virtausreitti tarvitaan, jotta vesikierto toimii.
Suurin riski, joka liittyy geotermisiin syväkalliovoimaloihin ja niiden toteutettavuuteen, on geologinen riski eli epävarmuudet, jotka johtuvat geologisten olosuhteiden suuresta vaihtelevuudesta ja jotka ovat aina osin tuntemattomia. Näin vaikka kuinka hyvät ennakkotutkimukset olisi voimalapaikalle tehty. Saatikka, jos ei voimalan sijaintipaikalla ole tehty juuri mitään syväkallion tutkimuksia.
Vesipumppaus eli painekokeet aloitettiin kesäkuun alussa 2018 ja ne kestivät heinäkuun lopulle. Vettä pumpattiin kallioon noin 18000 kuutiometriä. Maanjäristykset, mitkä vesimassojen pumppaamisesta kallioon aiheutuivat, olivat pieniä, suurimmat suuruudeltaan hieman alle 2 magnitudia. Ympäristövaikutukset pysyivät hyvin asetettujen rajojen sisällä. St1 ilmoitti kaikista merkittävimmistä tärähdyksistä tiedotteissaan ja lisäksi Helsingin yliopiston Seismologian instituutti seurasi ja raportoi tapahtumista.
Julkisen keskustelun ja myöhäisen viranomaisheräämisen myötä kallion hydrauliselle murtamiselle (repeyttäminen) saatiin kuitenkin laadukas ja kattava seismisten riskien seuranta. Maanjäristykset pysyivät äänihaittojen ja kahvikuppien helinän tasolla. Tosin useat suurimmista maanjäristyksistä ylittivät professori Malinin laskelmat 10 – 100 kertaisesti, mutta mitä pienistä. Olihan kevyt-YVA tehnyt tehtävänsä – lupa voimalan rakentamiseen oli saatu.
St1:n tiedotteet kertovat kaiken etenevän suunnitellusti ja onnistuneesti, mm. tiedote 22.10.2018 hehkutti ”vesistimulaation täyttäneen positiivisimmat ennakko-odotukset” ja ”mikä antaa odottaa erinomaisia lämpötehoja tulevassa laitoksessa”.
Vai oliko kaikki sujunut hyvin ja odotetusti? Karkeat laskelmat (dataa ei ollut julkisena) osoittivat, että syväkallion vedenjohtavuudeksi repeyttämisen jälkeen muodostui 1E-8 – 1E-10 m/s. Siis 0.00000001 - 0.0000000001 m/s. Kovallakin paineella virtaama olisi muutama litra sekunnissa reiästä poispäin tai toisin päin alipaineella reikään. Se ei riitä mihinkään.
ST1 Deep Heat Oy sulautetaan emoyhtiöön takaisin 31.12.2018. Miksi? Syytä ei ole kerrottu, mutta voi arvella että usko tulevaisuuden tuottoihin oli mennyt, yhtiöllä oli vain sananmukaisesti rahareikiä Otaniemessä. Siis vain menoja ja velkaa tai kulutettua pääomaa. Tappioita ei voinut vähentää mistään odotettavissa olevista tuloista. Näin pitkäjänteiseksi mainostettu toimija poistui joukostamme joulukuun viimeisenä päivänä v. 2018. Emoyhtiö ryhtyi saattohoitoon.
VIITTÄ VAILLE VALMIS - JO VUODESTA 2019
6
Kun kaikki oli sujunut - hienosti ja suunnitellusti (arvasit oikein), jatkettiin toisen reiän poraamista syksyllä 2019 noin 6 km syvyyteen. Joulukuussa 2019 päästiin kinkun äärelle 4900 m poraustilanteessa. Tavoitesyvyyteen päästiin toisenkin lämpökaivon osalta keväällä 2020. Kallion repeyttämistä jatkettiin heti tämän jälkeen uuden reiän osalta ja reikien välillä. Maanjärinöitä ei tästä juurikaan aiheutunut. Tiedotteiden mukaan kaikki tutkimukset ja valmistelut olivat edenneet jälleen sekä suunnitellusti että onnistuneesti.
Nyt päästiinkin sitten etenemään kahdella rintamalla. Tiedotteen mukaan maanpäällisen laitoksen osalta työt saadaan tammikuussa 2021 75 % valmiiksi. Samalla tehdään virtaustestien suunnitelmaa ja aloitetaan hitaan virtauksen koeajot - siis tuotanto jossain mittakaavassa.
Kaivoshankkeet ovat pääomavaltaisia, kymmeniä-satoja miljoonia joudutaan investoimaan ennen kuin hippuakaan on tuotettu. Tästä syystä pyritään tuotanto aloittamaan mahdollisimman nopeasti, jotta tulovirtaa alkaisi syntymään. Näin normaalisti, mutta jostain syystä Otaniemen voimalalla ei ole ollut kiirus tuotantoon. Ei vaikka asennukset ovat aina viittä vaille valmiit ja malmihan (lämpö) on jo odottamassa pumppaamistaan ylös maasta ja kassavirtaa kerryttämään.
Tässä siis nyt ollaan. Voitaneen tarkastella kuinka St1 Deep Heat vastasi vuonna 2016 antamiinsa lupauksiin, jolloin valtion energia-avustusta ja TEKES tutkimusrahaa voimalan rakentamiseen auliisti myönnettiin.
Seuraavasti:
-> ”Pitkäjänteinen toimija” – fuusioitiin emoyhtiöönsä takaisin v. 2018 lopussa, usko yhtiöön loppui jo paljon ennen kuin ensimmäinen voimala saataisiin edes testikäyttöön.
-> ”Teknologisen osaamisen kehittäminen” – kaikki merkittävät urakoitsijat ja asiantuntijatyötä tekevät olivat ulkolaisia yhtiöitä, pois lukien kotimainen viranomaisvalvonta. Ken tekee, se oppii.
-> ”Suomalaisen osaamisen ja yhteistyöverkoston rakentaminen” – St1 Deep Heat halusi pitää uuden innovoidun geolämpövoimalan tuotteen itsellään ja omana tietotaitonaan. Tämä myös toteutui. Suomalaisten yritysten yhteistyöverkostosta ei ole kuultu mitään.
-> ”Vientituote” – kukapa ostaisi voimalan, joka ei ole toiminut päivääkään tai tuottanut megawattituntiakaan, on maksanut liki sata miljoonaa ja toimitettujen referenssien lukumäärä on nolla.
-> ”Avoin toimintakulttuuri” – St1:n periaatteena oli kertoa toiminnastaan mahdollisimman vähän, mielellään ei mitään. Taustalla varmastikin ajatus, että kilpailu tulee olemaan voimalatoimituksilla jatkossa kovaa ja omaa osaamista pitää varjella. Tiedotus parani keväällä 2018 kuitenkin hetkellisesti, kun kallion repeyttäminen hydraulisin kokein aloitettiin ja ympäristövaikutukset olivat usein mediassai esillä.
-> ”Lähes päästötön ja vihreä energiantuotanto – jopa 40 MW teholla.” Hieno tavoite, mutta täysin toteutumaton. 40 MW lämmöntuotanto vaatisi +80 asteen lämpötilan nousulla veden virtausta yli 10000 m3 vuorokaudessa - ja tästä puuttuvat vielä kaikki häviöt ja voimalan oma energian kulutus.
Tavoitteen epärealistisuuden olisi voinut todeta muutamaa alan raporttia lukemalla. Esimerkiksi raportti SKB, Technical Report 98-05, 1998. The Very Deep Hole Concept – Geoscientific appraisal of conditions at great depth. Kiteisen (syvän) kallioperän lämpöprojektin (joka käyttää hydraulista murtamista) epäonnistumisen todennäköisyys on vähintään 90 %.
“EVERY CLOUD HAS A SILVER LINING”
7
Jotain hyvääkin Otaniemen geolämpövoimalan hankkeesta jäi toki Suomeen:
Espoon Otaniemeen saatiin perustutkimuksiin yli 6 km syvät poranreiät millaisia olisi ollut lähes mahdotonta saada esimerkiksi perustutkimuksen kansainvälisenkään rahoituksen kautta. Helsingin yliopisto on hyötynyt geofysiikan osalta sekä perustutkimuksen saralla että seismisen monitoroinnin osalta.
Projektissa saatiin varmastikin konkreettinen kuva syväkallioon liittyvistä geologisista epävarmuuksista ja kiteisen kallion heikosta vedenjohtavuudesta.
Kiinnostus geolämpöön lisääntyi ja siirtyi keskisyviin 2 - 4 km, mahdollisesti nopeastikin porattaviin reikiin, joista voidaan normaalin kierrätyksen kautta kerätä merkittäviäkin lämpömääriä lämmitykseen.
Muutama suomalainen geoalan tutkija työllistyi pariksi vuodeksi. Alkuvaiheessa myös koereiän kairaus ja reikämittaukset työllistivät hetken joitain kotimaisia urakoitsijoita.
Espoo porattiin maailmankartalle. Kaupungissa on nyt uutta nähtävää – sadan miljoonan euron Kankkulan kaivot OTN-2 ja OTN-3.
Merkittävimpiä ulkomaisia hyötyjiä ovat olleet ainakin saksalainen porausfirma ANGER, seismisten reikälaitteiden rakennus- ja konsultointifirma ASIR (Yhdysvallat), professorit Peter Malin ja Peter Leary ASIR-yhtiöstä sekä Schlumberger Oilfield Services.
Projektin taustalla on häärännyt tunnettu Helsingin yliopiston Geologian ja geofysiikan laitoksen professori, jonka oma mielenkiinto on keskittynyt mm. geotermiikkaan, toimien myös St1 Deep Heat Oy:n maksettuna konsulttina.
KUKA TARVITSEE HIDASTA VIRTAUSTA?
8
St1 yhtiö julkaisee tiedotteita nyt noin kerran vuodessa Otaniemen geolämpöprojektin tiimoilta. Etenemisestä, jota ei juurikaan tapahdu ja joka ei mitä todennäköisimmin johda mihinkään. Viimeisin tiedote kertoo hitaan virtauksen tutkimisesta.
Hitaan virtauksen tutkimisen tarkoitus voi olla, että se myös vie paljon aikaa eli aika matelisi h i t a a s t i. Kun aikaa on kulunut kauan, ei kukaan enää muista St1 Otaniemen geolämpövoimalan rakentamista. Hehkutettu lämpökaivoshanke unohtuu ja voi julkaista pienellä lopetusilmoituksen. Tietysti syvällisin ja lämpimin saatesanoin - kaikki meni hienosti, suunnitelmien mukaan ja kovasti paljon opittiin.
Kun St1 yhtiön toiminnan, toiminnan avoimmuuden sekä tiedotuksen ja todellisuuden väliset ristiriidat ovat räikeitä, se pistää miettimään miten näin voidaan toimia. Kyse onkin varmasti jostain väärinymmärryksestä St1 yhtiön suhteen. Näin täytyy olla, koska uusi St1:n toimitusjohtaja Henrikki Talvitie kiteyttää Helsingin Sanomien haastattelussa 24.9.2021 (by the way - missä edelleen rakennetaan isoa maalämpövoimalaa Espooseen): ”Talvitien mielestä raaka-aineiden suhteen pitäisikin olla hyvin kriittinen ja rehellinen." ... ”Kyllä meidän pitää minun mielestäni näissä asioissa puhua totta.”
Aivan. Niinpä. Aika velikultia.
Muistoa kunnioittaen.
Kirjoittaja ei ole lähiomainen vaan ammattinsa vuoksi suht läheltä maallista vaellusta seurannut sivullinen.
Kuvien 1, 5 ja 6 lähde: Tero Saarno, Ensimmäinen geoterminen projekti Skandinavissa - oppeja matkan varrelta, 2018.
Palaa erikoissivuston aloitussivulle
